Phú Quốc (Huyện Phú Quốc)
Äiti ja tytär puhdistavat verkkoa Ham Ninhin kalastajakylän laiturilla, Phú Quốcin saarella Phú Quốc on Vietnamille kuuluva saari, joka sijaitsee Siaminlahdella aivan Kambodžan rannikon edustalla. Saaren pääkaupunki on nimeltään Dương Đông. Saaren eteläosassa sijaitsee An Thoin satamakaupunki. Phú Quốcin väkiluku on nykyään noin 75 000, yli kymmenkertainen verrattuna vuoteen 1975, jolloin saarella asui vain 5 000 henkilöä. Kolmionmuotoinen saari on 50 km pitkä ja leveimmältä kohdaltaan vain 25 km, pinta-alaa sillä on 597 neliökilometriä. Hallinnollisesti Phú Quốc kuuluu Kiên Giangin maakuntaan.
Koko eteläinen Vietnam kuului vielä 1600-luvulla Khmerien valtakuntaan, kunnes vietnamilaiset valloittivat alueen itselleen. Kiista saaren (khmerinkieliseltä nimeltään Koh Tral) omistuksesta jatkuu kuitenkin edelleen.
Vielä 1990-luvun puolivälissä saarella toimi vain kaksi melko alkeellista hotellia, ja vain toisella niistä oli lupa ottaa vastaan ulkomaisia vieraita. Armeija valvoi tiukasti aluetta ja liikkuminen oli rajoitettua. Phú Quốcin pohjoisrannalla sijaitsee edelleen peräti kuusi Vietnamin armeijan tukikohtaa. Saaren eteläkärjessä sijaitsee merivoimien tukikohta. Matkailu on kuitenkin noussut saaren yhdeksi pääelinkeinoksi.
Muita tärkeitä elinkeinoja ovat kalastus ja pippurinviljely. Kalastuksesta saa elantonsa valtaosa Phú Quốcin asukkaista. Saalis myydään saaren lukuisille tehtaille, jotka valmistavat vietnamilaisen keittiön perusmaustetta, hapatettua kalakastiketta (nước mắm). Saarella on yhteensä vajaa sata kalakastiketehdasta, joiden tuotto on yhteensä 8–10 miljoonaa litraa vuodessa. Suurin osa tehtaista on vaatimattomia, kotitarpeiksi ja lähikylän torille myyntiin tehtailevia nyrkkipajoja. Pääosasta tuotantoa vastaa viisi suurinta Phú Quốcin kalakastiketehdasta. Phú Quốcin kalakastike on Vietnamissa erityisen arvostettua.
Phú Quốcin erottaa manner-Vietnamista meren lisäksi myös maaperän laatu. Useista yrityksistä huolimatta riisinviljely ei ole koskaan onnistunut mäkisellä saarella. Phú Quốc voikin nykyään ylpeillä tiheällä aarniometsällä, joka peittää yli 70 % saaren pinta-alasta. Metsässä elää lukuisia harvinaisia eläinlajeja, joita ei vielä ole kunnolla edes kartoitettu. Metsäpeite kätkee suojiinsa myös jokia, pieniä vesiputouksia ja kirkasvetisiä lähteitä.
Phú Quốcin saari tunnetaan myös siitä, että siellä on kehittynyt aivan oma koirarotunsa. Aidon phu quocinkoiran erottaa selässä olevasta läikästä, missä karva kasvaa kierteisinä kaarteina. Uskollinen ja nokkela koirarotu palvelee isäntäänsä erityisesti metsästys- ja vahtikoirana.
Koko eteläinen Vietnam kuului vielä 1600-luvulla Khmerien valtakuntaan, kunnes vietnamilaiset valloittivat alueen itselleen. Kiista saaren (khmerinkieliseltä nimeltään Koh Tral) omistuksesta jatkuu kuitenkin edelleen.
Vielä 1990-luvun puolivälissä saarella toimi vain kaksi melko alkeellista hotellia, ja vain toisella niistä oli lupa ottaa vastaan ulkomaisia vieraita. Armeija valvoi tiukasti aluetta ja liikkuminen oli rajoitettua. Phú Quốcin pohjoisrannalla sijaitsee edelleen peräti kuusi Vietnamin armeijan tukikohtaa. Saaren eteläkärjessä sijaitsee merivoimien tukikohta. Matkailu on kuitenkin noussut saaren yhdeksi pääelinkeinoksi.
Muita tärkeitä elinkeinoja ovat kalastus ja pippurinviljely. Kalastuksesta saa elantonsa valtaosa Phú Quốcin asukkaista. Saalis myydään saaren lukuisille tehtaille, jotka valmistavat vietnamilaisen keittiön perusmaustetta, hapatettua kalakastiketta (nước mắm). Saarella on yhteensä vajaa sata kalakastiketehdasta, joiden tuotto on yhteensä 8–10 miljoonaa litraa vuodessa. Suurin osa tehtaista on vaatimattomia, kotitarpeiksi ja lähikylän torille myyntiin tehtailevia nyrkkipajoja. Pääosasta tuotantoa vastaa viisi suurinta Phú Quốcin kalakastiketehdasta. Phú Quốcin kalakastike on Vietnamissa erityisen arvostettua.
Phú Quốcin erottaa manner-Vietnamista meren lisäksi myös maaperän laatu. Useista yrityksistä huolimatta riisinviljely ei ole koskaan onnistunut mäkisellä saarella. Phú Quốc voikin nykyään ylpeillä tiheällä aarniometsällä, joka peittää yli 70 % saaren pinta-alasta. Metsässä elää lukuisia harvinaisia eläinlajeja, joita ei vielä ole kunnolla edes kartoitettu. Metsäpeite kätkee suojiinsa myös jokia, pieniä vesiputouksia ja kirkasvetisiä lähteitä.
Phú Quốcin saari tunnetaan myös siitä, että siellä on kehittynyt aivan oma koirarotunsa. Aidon phu quocinkoiran erottaa selässä olevasta läikästä, missä karva kasvaa kierteisinä kaarteina. Uskollinen ja nokkela koirarotu palvelee isäntäänsä erityisesti metsästys- ja vahtikoirana.
Kartta - Phú Quốc (Huyện Phú Quốc)
Kartta
Maa (alue) - Vietnam
Vietnamin lippu |
Vietnam oli vuodesta 111 eaa. tuhannen vuoden ajan osa kiinalaisia valtioita, kunnes vietnamilainen dynastia nousi valtaan 939. Vuoden 1471 jälkeen se valloitti Champa-kuningaskunnan nykyisessä Keski-Vietnamissa, ja vietnamilaisten asutus levisi etelään aina Mekongin suistoon asti. Vuonna 1858 Ranska aloitti siirtomaavalloitukset Etelä-Vietnamista, ja 1885 Annam, Tonkin ja Kotšinkiina liitettiin osaksi Ranskan Indokiinaa. Toisen maailmansodan ja Japanin miehityksen aikana maassa syntyi antikolonialistisia liikkeitä kuten Việt Minh, ja sodan jälkeen 2. syyskuuta 1945 vietnamilaiset kommunistit Ho Tši Minhin johdolla julistivat maan itsenäiseksi. Ranska ei halunnut luopua siirtomaastaan ja kävi sotaa aina vuoteen 1954, jolloin se kärsi tappion Điện Biên Phủn taistelussa.
Valuutta / Kieli
ISO | Valuutta | Symboli | Significant Figures |
---|---|---|---|
VND | Vietnamin đồng (Vietnamese đồng) | â‚« | 0 |
ISO | Kieli |
---|---|
EN | Englannin kieli (English language) |
KM | Khmerin kieli (Central Khmer language) |
ZH | Kiinan kieli (Chinese language) |
FR | Ranskan kieli (French language) |
VI | Vietnamin kieli (Vietnamese language) |